Viheliäiset vieraat – haitallisten vieraslajien hallinta ja leviämisen estäminen Eurajoen vesistöalueella

Viheliäiset vieraat -hankkeessa kartoitetaan kahden haitallisen vieraslajin, jättipalsamin ja kanadanvesiruton, esiintymiä ja levinneisyyttä Eurajoen vesistöalueella ja tehdään kohdennettuja torjuntatoimia leviämisen hillitsemiseksi.

Hankkeen alkuvaiheessa kerätään tietoa lajien esiintymistä ja tehdään maastokartoituksia. Kartoituksessa tehtyjen havaintojen perusteella valitaan alueet ja kohteet, joihin torjuntatoimet kohdistetaan. Sekä kartoitusta että torjuntatoimia tehdään laajasti talkoovoimin. Torjuntatoimiin haetaan aina maanomistajien suostumukset.

Jättipalsamin kartoituksissa kiinnitetään erityisesti huomiota uusiin, leviämisen alkuvaiheen kasvustoihin, joiden torjunta on kustannustehokkainta. Samoin tarkastellaan erityiskohteista löytyviä esiintymiä (suojelualueiden läheisyys tai kohteen helppo saavutettavuus). Kanadanvesiruton torjunnan pilottikohteet valitaan ottaen huomioon kasvuston leviämisriski ja torjunnan tekniset edellytykset.

Kasvustojen torjunnassa käytetään haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmassa ja vieraslajiportaalissa ohjeistettuja menetelmiä ja hyödynnetään aiemmissa vieraslajihankkeissa saatuja kokemuksia. Kasvijäte käsitellään lainsäädännön ja ohjeiden mukaisesti ja sille pyritään löytämään hyötykäyttöä.

Kartoituksissa tehdyt jättipalsami- ja kanadanvesiruttoesiintymähavainnot raportoidaan laji.fi -tietokannan vieraslajiosioon.

Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Eurajoen vesiensuojeluyhdistys, Köyliönjärven suojeluyhdistys ja Pyhäjärven suojeluyhdistys.

Kartoituskyselyyn pääset tästä linkistä: Viheliäiset vieraat – kartoituskysely

Talkoolomakkeen voit tulostaa käyttöösi tästä. Täytä talkootyörivit ja allekirjoita talkootyö. Toimita tulostettu lomake suojeluyhdistyksellesi.


Jättipalsami on kaunis kukkija, mutta haitallinen vieraslaji, joka siementää ja leviää tehokkaasti.

Jättipalsami on levinnyt luontoomme puutarhakarkulaisena. Se on yksivuotinen isokokoinen kasvi, joka kukkii kauniina punertavin tai valkoisin kukin heinä-syyskuussa, mutta on erittäin tehokas leviämään ja tukahduttaa kasvustollaan alkuperäistä lajistoa. Kasvi leviää erityisen helposti oja- ja jokivarsia pitkin. Jättipalsami lisääntyy voimakkaasti siementämällä. Yksi yksilö voi tuottaa jopa 4000 siementä ja singota siemenet metrien päähän. Torjunta tulisikin tehdä ennen siementen kehittymistä. Jättipalsami on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Lajin tuntomerkkejä esitellään vieraslajisivustolla sen lajikortissa https://vieraslajit.fi/lajit/MX.39158

Kanadanvesirutto on alun perin pohjoisamerikkalainen laji, joka on levinnyt Eurooppaan ja Suomeenkin jo 1800-luvulla. Se on tummanvihreä, runsaasti haarova kokonaan vedessä elävä kasvi. Etelä-Suomessa laji on vakiintunut jo hyvin monessa vesistössä ja sen levinneisyys laajenee myös pohjoisessa, esimerkiksi Koillismaalla. Runsaana esiintyessään sen kasvusto valtaa matalia lahtia, vie elintilaa alkuperäiskasveilta ja haittaa esimerkiksi veneilyä. Runsas esiintymä myös muuttaa veden ravinnekiertoa. Vesirutto on tehokas lisääntymään pienistäkin kasvinpaloista ja se leviää helposti ihmisten toimien välityksellä niittojen vuoksi tai pyydyksissä ja veneissä. Torjunta onkin tehtävä siten että kasvinpalasia ei karkaa ympäristöön. Vesiruttoa ei pysty kokonaan poistamaan, mutta olisi tärkeää rajoittaa sen esiintymiä ja leviämistä uusiin vesistöihin. Kanadanvesirutto on luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi ja sen tuntomerkkejä esitellään vieraslajisivustolla lajikortissa https://vieraslajit.fi/lajit/MX.40119

Kanadanvesirutto voi esiintyä tiheinä kasvustoina ja levitä uusille paikoille ihmisen toimien kautta.