Pyhäjärvi-instituutin ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden yhteisartikkelissa keskitytään Eurajoen vesistöalueen ravinnekuormitukseen ja ravinteiden kierrätykseen. Työn aineistona oli monissa Pyhäjärven suojeluohjelman ja JOKIohjelman osarahoitteisissa hankkeissa vuosina 2008-2019 otetuista oja- ja jokivesinäytteistä määritetyt ravinteet. Laajensimme tarkastelua kuormituksen taustalla oleviin maankäytön, maaperä- ja viljelykasvitekijöihin ja arvioimme myös tilojen ravinteiden kierrätyksen vaikutusta. Analyysimme paljasti puutteita maatalouden ravinnekuormitusta koskevien tietojen saatavuudessa esimerkiksi peltolohkokohtaisia lannan ja lannoitteiden levitystieto on saatavissa vain viljelijöiltä itseltään.
Tulosten mukaan yhdeksän Eurajoen vesistön osavaluma-alueen ravinnemäärä vastasi noin puolta tarkastellun 46 osavaluma-alueen ravinnemääristä. Lisäksi tarkastelumme perusteella lannankierrätys ei ole ollut riittävää pienentämään alueellista fosforiylijäämää eläintiloilta kasvinviljelytiloille. Siksi ehdotamme eläin- ja kasvinviljelytilojen välisen yhteistyön helpottamista ravinneylijäämän pienentämiseksi. Ehdotamme myös kansallisen ravinnetietokannan perustamista, joka sisältää lohkokohtaisia viljelytoimenpidetietoja tutkimuskäyttöön sekä tarkempia paikkatietoja happamien sulfaattimaiden esiintymisestä. Lohkotason tiedot laajentaisivat nykyisen ravinnekuormitustutkimuksen näkökulmaa huomattavasti.
