Kestävä ruokaketju

Elintarviketuotantoa kehitetään ruokaketjun kaikissa vaiheissa alkutuotannosta jalostukseen ja tuotteistamiseen sekä vahvistetaan ketjun osapuolten osaamista ja vuorovaikutusta.

Kestävä ruokaketju

Kestävä ruokaketju on vastuullista sen kaikilla osa-alueilla alkutuotannosta ruokapöytään.

Toimintamme tavoitteena on paikallisen ja suomalaisen vastuullisen elintarvikeketjun turvaaminen ja kilpailukyvyn kehittäminen. Edistämme työvoiman saatavuutta, tuemme ja kehitämme tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä elintarvikkeiden vientiä. 

Vastuullinen ruokaketju on kestävää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti sen kaikilla osa-alueilla alkutuotannosta ruokapöytään. Ruokaketju kattaa villinä ja viljeltynä maasta ja vedestä saatavat raaka-aineet. 

Kasvinviljely

Vesistökuormitus, eroosion aiheuttama maan köyhtyminen ja orgaanisen aineen määrän väheneminen haastavat perinteiset viljelymenetelmät. Vaikuttamalla maaperän mururakenteeseen ja peltomaan vesitalouteen esimerkiksi säätösalaojituksella, rakennekalkituksella, maanparannuskuitujen levityksellä tai hiilensidonnan keinoilla tehdään samalla vesiensuojelutyötä vähentämällä maaperässä vapaana olevien ravinteiden huuhtoutumista valuma-alueen vesistöihin. Samalla ravinteet ohjautuvat paremmin kasvien käyttöön ja viljely on taloudellisesti kestävämpää.

Käytännön pilottien kautta tutkittua tietoa sovelletaan pelloilla ja seurataan toimenpiteiden vaikutusta satotasolla ja vesistöissä. Kasteluvesien riittävyys ja laatu, veden pidättäminen, uusien tuotantomenetelmien testaus, alkutuotannon sivuvirtojen hyödyntämisen kehittäminen ja monipuoliset asiantuntijuuteen perustuvat koulutustilaisuudet ja -hankkeet ovat toimintamme ydintä.

Kotieläintuotanto

Peltoviljelyn lisäksi olemme mukana muun muassa sikatilojen ja broileritilojen hyvinvoinnin edistämistyössä.

Elinkeinokalatalous

Pyhäjärvi-instituutti sijaitsee keskellä läntisen Suomen sisävesikalastuksen keskusta. Säkylän Pyhäjärvi on tuottoisa kalajärvi. Tällä hetkellä keskeisimpiä elinkeinokalatalouden saalislajeja Pyhäjärvellä ovat särki, ahven ja muikku. Ravustus tuo merkittävän lisän kalatalouden kannattavuuteen ja luo joustavuutta elinkeinon toteuttamiseen. Pyhäjärven täplärapusaalis on parhaina vuosina muodostanut jopa kolmanneksen koko Suomen täplärapusaaliista.

Pyhäjärvellä työskentelee yli kymmenen ammattikalastajaa ja aivan järven tuntumassa toimii kaksi kalanjalostusyritystä. Lisäksi teemme yhteistyötä koko Lounais-Suomen kalataloustoimijoiden, -alueiden, hoitoyhdistysten sekä tutkimuslaitosten ja viranomaisten kanssa.

Elinkeinokalatalouden kehittämisessä tärkeänä teemana on vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kaupallisten hyödyntämismahdollisuuksien lisääminen. Hankkeissamme olemme pyrkineet löytämään toimintamalleja kaupallisen kalastuksen kehittämiselle myös muille kalastoltaan potentiaalisille järville, joilla ammatillista kalastustoimintaa ei ole. Myös perinteisten talouskalalajien ja täpläravun hyödyntämiseen perustuvia kalaketjuja ja näiden lajien monipuolista, lisäarvoja tuottavaa, hyödyntämistä pyritään edistämään edelleen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistöihin ja vedenlaatuun vaikuttavat kalalajistoon ja toisaalta kalaston vaikutukset esimerkiksi vedenlaatuun ja vesistöjen sisäisen kuormituksen määrään on kiistaton. Kalastamalla särkikalapainotteisesti vaikutamme positiivisesti myös vedenlaatuun. Puhtaissa vesissä vapaana kasvanut kotimainen kala on ensiluokkainen ja haluttu raaka-aine niin suurkeittiöissä, ravintoloissa kuin kotikeittiöissäkin.

Elintarvikejalostus

Elintarvikejalostuksen vahva resilienssi pohjautuu monipuoliseen ja innovatiiviseen jalostusteollisuuteen sekä osaaviin ja alati kehittyviin alkutuottajiin raaka-ainetuotannon sopimusketjuissa. 

Pyhäjärvi-instituutti on ollut jo yli 30 vuotta mukana useiden yritysten kasvutarinoissa aina yritysideasta ja yrityksen perustamisesta saakka. Edelleen käymme säännöllisesti läpi elintarvikealan yritysten koulutus- ja kehittämistarpeita niin Satakunnassa kuin Varsinais-Suomessakin. Näin pystymme nopeasti ja ketterästi tarjoamaan apua kiireellisiinkin haasteisiin. Usein eri kokoisten yritysten kanssa yhteistyössä nivoutuvat yhteen raaka-ainetuotannon ja prosessien tehostaminen kestävällä tavalla; raaka-ainetuotannossa minimoidaan kemikaalien käyttöä, jalostusprosesseissa ei tuhlata raaka-aineita tai vettä, fossiilisista polttoaineista siirrytään hallitusti ilmastoystävällisempiin ratkaisuihin. Yhteistyö voi olla suoraa asiantuntija-apua tai räätälöityä koulutusta yhdelle tai useammalle yritykselle.

Tarjoamme uusia ratkaisuja ja käytännön sovelluksia, jotka pohjautuvat tutkimustietoon ja joita pilotoimme erilaisilla peltolohkoilla yhteistyössä kymmenien eri viljelijöiden kanssa.

Osaamisen ja asiantuntijuuden kasvu tuo mahdollisuuksia myös maakunnan ja kotimaan ulkopuolelta. Kotimaisen vähittäiskaupan lisäksi satakuntalaisia ja varsinaissuomalaisia tuotteita viedään enenevissä määrin myös Eurooppaan ja Aasiaan. Myös instituutin osaamista sekä elintarvike- että vesitalouden kehittämisen osalta on viety viime vuosina muun muassa Kiinaan ja Vietnamiin.