Vuosi 2025 näyttäytyi virkistyskäyttökauden vedenlaadun suhteen verrattain hyvänä Pyhäjärvessä. Syvemmissä vesikerroksissa viihtyvää Planktothrix agardhii -sinilevää esiintyi ajoittain järvessä runsaana, mutta pitkäaikaisia levähaittoja ei järvessä onneksi kuitenkaan juuri havaittu. Järven eläinplanktonin runsaus pysyi läpi avovesikauden pääasiassa hyvällä tasolla, mikä osaltaan turvasi ravintoketjusäätelyn toteutumista ja siten järviveden verrattain hyvää käyttökelpoisuutta. Heinäkuisen hellejakson aikana kehittynyt voimakas lämpötilakerrostuneisuus vaikutti tällä kertaa positiivisesti vedenlaatuun, sillä ravinteet lukittuivat hellejakson aikana järven pohjakerroksiin eivätkä näin ollen lisänneet päällysveden leväbiomassan kasvua. Kerrostuneisuus aika oli kuitenkin verrattain lyhyt ja vuonna 2025 happiolosuhteet järven syvänteellä pysyivätkin verrattain hyvänä, mikä vähensi sisäisen kuormituksen vapautumista syvänteen pohjasedimenteistä.
Talven aikana analysoidut vedenlaatu- ja planktonaineistot kuitenkin ennakoivat mahdollisia haasteita kuluvaan kesäkauteen 2026. Vuosien 2023 ja 2024 keskimääräistä runsaammat vuosisadannat näkyvät pitkäviipymäisessä järvessä vasta viiveellä ja vuoden 2025 seuranta-aineisto osoittikin niin fosfori- kuin typpipitoisuuksien kohonneen edellisvuosiin verrattuna (Kuva 1, Kuva 2). Tästä huolimatta ravinnepitoisuudet järvessä ovat edelleen 2000-luvun keskimääräisellä tasolla, sillä pitkäjänteinen suojelutyö on osaltaan kantanut hedelmää ja 2020-luvulla on aiempina vuosina havaittu koko 2000-luvun matalimpia ravinnepitoisuuksia. Järvessä on siis osaltaan riittänyt puskurikykyä voimakkaiden ympäristöpaineiden alla.
Avovesikaudella 2026 on suoritettu jo useampia näytteenottokierroksia yhteistyössä Pyhäjärven järvipelastajien kanssa. Alkukauden tuloksissa on havaittavissa positiivisia signaaleja, sillä ravinnepitoisuudet ovat kääntyneet laskusuuntaan syksyn lukemista. Tammi-maaliskuun vähävaluntainen aika antoi osaltaan järvelle aikaa rauhoittua jääkannen alla, ja toisaalta jääpeitteinen aika oli kuitenkin sen verran lyhyt, ettei pitkäaikaista, ravinteita vapauttavaa, happivajausta järven syvänteellä laajassa mittakaavassa ehtinyt muodostua. Järviekosysteemi ravintoverkkoineen on kuitenkin kompleksinen kokonaisuus, ja mahdollisten levähaittojen esiintymiseen avovesikaudella vaikuttaa moni eri tekijä. Sääolosuhteet vaikuttavat eritoten voimakkaasti järven sisäisen ravinnevaraston vapautumiseen, sillä tuulet sekä mahdollisen lämpötilakerrostuneisuuden aiheuttama happivaje voivat edistää ravinteiden vapautumista levien käyttöön pohjasedimentistä. Lämpö ja valo kaikkineen ovat tekijöitä, jotka saavat niin järvestä virkistäytyjät kuin levätkin hurmaantumaan. Lisäksi leväbiomassan runsautta säätelevän eläinplanktonin runsauteen vaikuttaa esimerkiksi ravinnonlaatu sekä keväällä syntyneiden kalanpoikasten runsaus.
Toivotaan, että pienistä tummista pilvistä huolimatta kesäkauden 2026 vedenlaatu näyttäytyy positiivisena, ja suotuisana kaikille Pyhäjärvestä nauttijoille. Pyhäjärven suojeluohjelma toivottaa leppoisaa ja turvallista juhannusta kaikille!
