Vuosittainen tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Seinäjoella Kalevan Navetassa sekä verkkolähetyksenä keskiviikkona 25.3.2026. Tilaisuudessa oli yhteensä 148 osallistujaa.
Kotimaiselle rypsille ja rapsille on kysyntää ja sen viljelyssä on mahdollista menestyä Suomessa erinomaisesti. Sadoista saatava hinta on erittäin kilpailukykyinen ja öljykasvien hyödyt viljelykierrossa ovat houkuttelevia, mutta viljelyssä on myös haasteita muun muassa kasvintuhoojien hallinnan, kasvinsuojeluaineiden käytön rajoitusten ja kasvuolosuhteiden parissa.
Öljykasviseminaarissa pohdittiin tänä vuonna sitä, miten onnistumisia saadaan entistä useammin sekä syys- että kevätöljykasveilla.
Tämän vuoden Öljykasviseminaarissa oli paikan päällä Jyväskylässä 51 osallistujaa. Lisäksi tapahtuma lähetettiin suorana lähetyksenä verkosta, jota seurasi yhteensä 97 osallistujaa. Tilaisuuden juontaja Sauli Jaakkola avasi Öljykasviseminaarin.
Tilaisuuden avasivat Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola ja asiantuntija Johanna Pihala, jotka kertoivat öljykasvien viljelyn kehittämisen ajankohtaisista avauksista. Satokaudelle 2026 on tulossa mittavasti koetoimintaa ja tapahtumia, jonka lisäksi öljykasveilla esiintyviä tauteja kartoitetaan uudessa Tuhoojariskien kartoitus ja hallinta öljy- ja palkokasvituotannossa (TURIKKA) -hankkeessa. Pyhäjärvi-instituutti koordinoi seminaarin järjestänyttä RypsiRapsi-foorumia.
Apetit Kasviöljyn kehityspäällikkö Mikko Kaase esitteli puheenvuorossaan rypsin ja rapsin markkinatilannetta sekä Apetitia öljykasvien ostajana. Rypsin ja rapsin viljelyala on kasvanut reilusti vuonna 2025 ja hintasuhde viljoihin verrattuna on edelleen korkealla tasolla.
Seminaarin viljelijäpuheenvuoron piti viljelijä Risto Tupi Harjavallasta. Tupi on tehnyt pitkäjänteistä lajikekoetoimintaa ja kävi esityksessään läpi omakohtaisia kokemuksiaan liittyen muun muassa kylvämiseen, kasvunsääteisiin ja puintiin. Osallistujia Tupi kehotti miettimään omia toiveitaan ja riskinottokykyään viljelijänä syysöljykasvien viljelyä harkitessa.
Jere Kaivosoja esitteli Luonnonvarakeskuksen tutkimuskäytössä olleita drooneja.
Uusia teknologisia mahdollisuuksia esittelivät Mtech Digital Solutions Oy:n johtava agronomi Mikko Hakojärvi ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jere Kaivosoja. Hakojärvi esitteli yrityksensä raskaita maatalousdrooneja ja niiden mahdollisia käyttökohteita lannoituksessa ja kylvössä, kun taas Kaivosoja pureutui tutkimukseen kehittyneiden kameroiden käytöstä kasvintuhoojien tunnistamisessa ja torjunnassa.
Boreal Kasvinjalostus Oy:n kehityspäällikkö Outi Manninen tutustutti osallistujat geenieditoinnin rooliin suomalaisen öljykasvituotannon tulevaisuudessa. Geenieditointiin liittyvä lainsäädäntö on muuttumassa EU:ssa, jonka vuoksi myös Suomessa voidaan tulevaisuudessa vastata tiettyihin öljykasvien viljelyn haasteisiin. Suurimpana toiveena on tuholais- ja taudinkestävyyden parantaminen.
Päivän pääpuhujana oli saksalainen öljykasviekspertti René Brand, joka puhui syysöljykasvien maailmantilanteesta sekä kokemuksista muun muassa Saksassa, Puolassa ja Virossa. Brand nosti isoksi teemakseen ilmastonmuutoksen tuomat muutokset viljelyyn ja kehotti osallistujia varautumaan tulevaisuuteen.
René Brandin puheenvuoro kirvoitti paljon keskustelua ja pohdintaa öljykasvien viljelyn erityispiirteistä Suomessa.
Luonnonvarakeskuksen vieraileva asiantuntija Helena Ruhanen auttoi puheenvuorossaan viljelijöitä kurkistamaan öljykasvituotannon tuholaisten sielunmaailmaan, erityisesti rapsipistiäisen, kaalikoin ja rapsikuoriaisen osalta. Tuholaisten elämänkierron ja luontaisen käyttäytymisen tunteminen auttaa niiden ennakoivassa hallinnassa.
Päivän viimeisen puheenvuoron piti maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola Pellervon taloustutkimuksesta. Nykyisessä toimintaympäristön muutoksessa öljykasvien merkitys korostuu, sillä niillä on vahva kysyntärakenne. Verrattuna viljoihin, öljykasvien asema nykyisessä suhdanteessa geopolitiikan ja energian myllerryksissä on hyvä.
Öljykasviseminaarin 2026 järjesti RypsiRapsi-foorumi, Apetit ja Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen -hanke, joka on saanut rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaa, Uudenmaan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskusten kautta, joiden tehtäviä hoitavat nykyisin Lounais-Suomen elinvoimakeskus, Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus, Uudenmaan elinvoimakeskus, Itä-Suomen elinvoimakeskus ja Keski-Suomen elinvoimakeskus.