Pyhäjärven kiiskien kuolinsyy todennäköisesti usean tekijän summa

Ruokaviraston tutkimista kiiskinäytteistä ei ennakkotiedon mukaan löytynyt selkeää syytä kalakuolemiin. Pyhäjärvi-instituutin omissa tutkimuksissa 14.7.2021 kerättyjen kalojen vatsaonteloissa havaittiin joitain sukkulamatoja ja muita loiskystia (kuvat 1 ja 2). Ruokavirastossa pidettiin todennäköisenä, että havaittu sukkulamato olisi juuri Eustrongylides sp. -suvun sukkulamato, jota on aiempiin tapauksiin viitaten epäilty kiiskikuolemien aiheuttajaksi. Loiset heikentävät kalayksilöiden yleiskuntoa, mutta huomioon ottaen laajan vaihtelun kalojen loistilanteessa tämä ei vaikuttaisi olevan ainut syy kuolemien taustalla.

Historiallisen paahteinen hellejakso on pitänyt järviveden lämpimänä pitkään. Järviveden lämpötila on ollut pitkän ajan keskiarvon yläpuolella toukokuun lopulta alkaen ja aivan vaihteluvälin ylärajoilla jo useiden viikkojen ajan. Viime päivinä lämpötila on jo kohonnut mittaushistorian korkeimpiin lukemiin (https://www.vesi.fi/karttapalvelu/    ->karttapalvelu->Pyhäjärvi-> avaa graafi). Järvessä on aiemminkin havaittu korkeita lämpötiloja, mutta näin pitkään jatkunut kuuman veden jakso on poikkeuksellinen.

Järviveden korkean lämpötilan seurauksena happitilanne pohjanläheisissä vesikerroksissa saattaa olla heikentynyt. Pyhäjärvi-instituutti ottaa järvestä täydentäviä happinäytteitä loppuviikon aikana. Kevään ja kesän aiemmat analysoidut fysikaalis-kemialliset vesinäytteet ovat olleet ajankohtaan nähden ominaisella tasolla.

Aina kalakuolemiin ei löydetä yhtä selkeää syytä, vaan asia voi olla monen eri tekijän summa. On mahdollista, että tässäkin tapauksessa lopullinen kuoleman aiheuttaja jää hämärän peittoon. Pyhäjärvi-instituutti jatkaa selvittelyjä yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Ruokaviraston kanssa.

Kuva 1. Pallomaisia loiskystia Pyhäjärven kiiskin vatsaontelossa 14.7.2021.

Kuva 2. Sukkulamadon kysta ja sukkulamato 14.7.2021.