Ilmastonmuutos tulee ilmenemään Suomessa ilmaston lämpenemisenä, sateisuuden lisääntymisenä ja sen vuodenaikaisjakauman muuttumisena. Meriveden lämpötila kasvaa, vedenpinta nousee, virtaamat kasvavat ja tulvien todennäköisyys lisääntyy. Selkämeren suolapitoisuus laskee ja rehevöityminen etenee maa-alueilta tulevien ravinnehuuhtoumien kasvaessa. Eri elinkeinoille tulee toisaalta erilaisia uhkia ja toisaalta mahdollisuuksia.
Muuttuva Selkämeri -projektin tavoitteena oli tunnistaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja mahdollisia riskejä Selkämeren ja sen valuma-alueen monimuotoiselle käytölle, elinkeinotoiminnalle sekä luonnonoloihin ensisijaisesti Satakunnassa sekä osittain myös muissa Selkämeren valuma-alueen maakunnissa. Ilmastonmuutoksen merkitystä tarkasteltiin sekä ympäristön tilan että vesien käytön kannalta. Hankkeessa inventoitiin saatavillaolevaa aineistoa Selkämeren rannikon ja sen valuma-alueen tilasta, elinkeinotoiminnasta ja muusta käytöstä sekä kerättiin ja analysoitiin olemassa oleva aineisto ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Selkämeren ja sen valuma-alueen tilasta ja käytöstä sekä ilmastonmuutoksesta Suomessa tehtiin perusteellinen kirjallisuushaku. Eri organisaatioiden/hallinnonalojen tietokannoissa olevat aineistot selvitettiin ja tarpeelliset hankittiin projektin käyttöön. Tärkeinä tietolähteinä olivat myös muiden ilmastonmuutokseen ja Selkämereen liittyvien projektien tulokset ja tuotokset. Määritettin, mitä tietoa on jo olemassa ja mitä tarvitaan lisää. Asiantuntijatyönä sekä workshopeissa ja seminaareissa pyrittiin tunnistamaan, mikä on Satakunnan kannalta oleellista. Keskeisenä osana projektia selvitettiin, mitkä toiminnot Satakunnassa edistävät ilmastonmuutosta ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Pilottialueilla (Eurajoen vesistöalue, Olkiluodon ja Rauman merialue, Porin meri-alue) analysoitiinn systemaattisesti seuranta-aineistot, muut tutkimukset ja selvitykset ja tehtiin riskinarviointi sekä laadittiin skenaarioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista ympäristöön ja joillekin elinkeinoille.
Projektissa parannettiin tiedonvaihtoa Selkämeren rannikon ympäristöön ja elinkeinotoimintaan liittyvissä asioissa etenkin suomalaisten toimijoiden kesken. Tiedonkulun parantamiseksi vahvistettiin asiantuntija- ja toimijaverkostoa ja varmistettiin yhteistyön jakumista. Keskeisenä toimintatapana olivat seminaarit, koulutuspäivät, ideariihet, workshopit ja tutustumiskäynnit.
Projektin tulosten hyödyntäjiä ovat kehittäjät, suunnittelijat, päätöksentekijät ja elinkeinojenharjoittajat. Hanke antaa tärkeää tietoa maankäytön sekä vesiensuojelun suunnitteluun. Viranomaiset saavat pohjatietoa päätöksentekoon mm. rakentamis- ja ympäristölupiin liittyen. Projektin tuloksena tietoisuus ilmastonmuutoksen merkityksestä ja vaikutuksista Selkämeren rannikkoalueella lisääntyi, mikä luo edellytyksiä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Ilmastonmuutokseen varautuminen turvaa elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia sekä ehkäisee haitallisia ympäristömuutoksia.
Pyhäjärvi-instituutti on projektin päätoteuttaja ja sen lisäksi hankkeessa oli 12 osatoteuttajaa.
Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus -raportti Rauman kaupungin sivuilla. Raportti on tehty Rauman kaupungin työnä osana Muuttuva Selkämeri -hanketta
Tiedote 17.1.2011: Ilmasto muuttuu myös Selkämeren alueella
Hydroseminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi
Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan
Tilaisuuden avaus, Teija Kirkkala, Pyhäjärvi-instituutti
Ilmastonmuutos tulee. Olemmeko valmiit?, Harri Mattila, HAMK
Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa, Jari Koskiaho, SYKE
Soiden ennallistamisen vaikutukset hydrologiaan ja ravinnekuormitukseen, Tapani Sallantaus, SYKE
Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa, Jukka Jormola, SYKE
Metsätalouden virtaamahallinta, Hannu Marttila, Oulun yliopisto
Hulevesien hallinta Vuores -hankkeessa, Perttu Hyöty FCG, Vuores -hanke
Luentomateriaali saatavissa pdf-tiedostona, 8,8 M
Talviaikainen vesistökuormitus, Anne-Mari Ventelä (päivän pj)
Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely, Heini Postila, Oulun yliopisto, TUKOS -hanke
Vesistöjen säännöstelyn haasteet, Olli-Matti Verta, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Energinen Selkämeri -seminaari 5.10.2010, Pori
Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia, Katja Laitinen, Satakuntaliitto
Ydinvoimalan jäähdytysvesien vaikutukset vesiympäristöön, FT Erkki Ilus, STUK
Hiilidioksidin talteenotto kivihiilivoimalassa, Mikko Iso-Tryykäri, Fortum Oyj
Tuulivoiman tuotanto ja maankäytön suunnittelu, kaupungingeodeetti Juhani Korpinen, Rauman kaupunki
Satakunnan mannertuulialueet, Aki Hassinen, Satakuntaliitto
Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen, Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry
Miten tuulivoima vaikuttaa vedenalaiseen luontoon?, Tapio Suominen, Varsinais-Suomen ELY-keskus