Havainnollistava animaatio happamista sulfaattimaista on julkaistu
HAPPASU – Happamien sulfaattimaiden parempaa vesienhallintaa Eurajoen valuma-alueella -hankkeessa tehdään töitä happamuus- ja metallipäästöjen sekä kalakuolemien vähentämiseksi.
Happamat sulfaattimaat ovat vaikeasti ymmärrettävä kokonaisuus. Ne ovat muodostuneet muinaisesta merenpohjan sedimentistä, joka maankohoamisen seurauksena on osa meidän nykyistä rannikkoaluettamme. ”Pellolla seisoessa jalkojen alla oleva maa ei välttämättä näytä yhtään erilaiselta kuin muuallakaan”, toteaa Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Lauri Anttila. ”Silti hieman syvemmällä maaperässä saattaa olla sulfidikerroksia, joka voi mahdollisesti aiheuttaa maan ja vesien happamoitumista sekä isoja metallipäästöjä vesistöihin”, hän jatkaa. Päästöjen syntymekanismi on monimutkainen. Niin kauan kuin sulfaattimaa on hapettomissa oloissa pohjaveden kyllästämänä, se on pH-arvoltaan neutraalia ja metallit ovat tiukasti sitoutuneet mineraalirakenteeseen. Kun pohja-/maaveden pintaa lasketaan, esimerkiksi ojia kaivamalla, maaperä kuivuu ja happi tunkeutuu sulfidimaakerroksiin ja kemiallisten reaktioiden seurauksena maahan vapautuu happamia rikkiyhdisteitä, jotka liuottavat mineraaleista metalleja. Sade huuhtoo metallit ja hapon valumavesien mukana vesistöihin ja seurauksena voi olla kalakuolemia ja merkittävää haittaa myös muille organismeille.
”Uusi animaatio selittää ymmärrettävästi muutamassa minuutissa, mitä ovat happamien sulfaattimaiden riskit ja miten ne voidaan huomioida maankäytössä”, kertoo Anttila. Animaatio on suunnattu erityisesti maanomistajille, joiden mailla on happamia sulfaattimaita. Hankkeen kohdealueena toimivan Eurajoen valuma-alueen lisäksi se onkin hyödyllinen tiedotusväline myös muilla rannikon alueilla, jossa happamia sulfaattimaita esiintyy runsaasti.
Hankkeessa varaudutaan ilmastonmuutokseen
Geologian tutkimuskeskus (GTK) on kartoittanut happamien sulfaattimaiden esiintymisalueita Suomessa ja niitä on todettu olevan lähemmäs 1 000 000 ha, jotka pääosin sijoittuvat rannikkoalueille ja joista suuri osa on maa- ja metsätalouskäytössä. Eurajoella laajojen sulfaattimaa-alueiden happamat ja metallipitoiset valunnat heikentävät ajoittain merkittävästi joen vedenlaatua. HAPPASU-hankkeessa vesi- ja maanäytteiden avulla on hankittu lisätietoa tiettyjen osavaluma-alueiden sulfidikerrosten ominaisuuksia ja sijoittumisesta. Näiden pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan vesienhallinnan ratkaisuja, joilla happamien sulfaattimaiden riskejä voidaan vähentää.
Ilmastonmuutos tuo tulevaisuudessa vaihtelevampia sääilmiöitä, kuten kuivia ja kuumia kausia ja rankkasateita, jotka lisäävät happamista sulfaattimaista tulevien päästöjen riskejä entisestään. Positiivista on, että monet vesienhallinnan ratkaisut, jotka toimivat happamien sulfaattimaiden riskienhallinnassa, ovat samoja toimenpiteitä, joilla viljelijä ja metsänomistaja voivat sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Esimerkiksi säätösalaojitus ja salaojakastelu pelloilla antaa viljelijälle mahdollisuuden pidättää kosteutta pellossa kesän kuivien jaksojen aikana ja siten vaikuttaa positiivisesti pellon tuottoon samalla, kun hapan sulfaattimaa on suojassa kuivumiselta ja hapettumiselta. ”Happamat sulfaattimaat ovat erittäin hyviä ja tuottavia viljelymaita, kun maan erityisominaisuudet huomioidaan asianmukaisesti”, toteaa Anttila lopuksi.
Animaatio katsottavissa Pyhäjärvi-instituutin verkkosivuilta sekä youtube-kanavalta. Linkki videoon: https://youtu.be/VJDWVX69hG4
Lisätietoja:
Lauri Anttila, Pyhäjärvi-instituutti, lauri.anttila@pji.fi, puh. 044 034 4062
Anna Tuovinen, Pyhäjärvi-instituutti, anna.tuovinen@pji.fi, puh. 044 034 4022