Pyhäjärvi-instituutti otti täydentäviä happinäytteitä 16.7. eri osista Pyhäjärveä. Säkylän edustalla sekä järven etelä- ja pohjoisosan näytepisteillä happitilanne pohjan lähellä ja pintavedessä oli olosuhteisiin nähden normaalilla tasolla. Järven syvänteessä vallitsi edelleen lämpötilakerrostuneisuus. Pinnasta mitattiin 24,2 astetta ja pohjan läheisyydestä 17,7 astetta. 15 m syvyydestä alkaen syvänteen pohjalle asti veden happipitoisuus oli hyvin alhainen (0,71 – <0,2 mg / l).
Näytteenottopäivänä vallitsi navakka pohjoistuuli ja vesi oli liikkeessä. Näytteenottoa edeltävinä päivinä pitkät heikkotuuliset jaksot ovat saattaneet edistää hapettomien kerrosten muodostumista pohjan läheisyyteen järven muillakin alueilla, kun tuulet eivät liikuta ja sekoita vesimassoja. Kaloille hapen tappavana rajana pidetään lajista riippuen pitoisuuksia välillä 1-3 mg / l. Mittaushetkellä syvänteestä havaitut arvot jäävät selvästi näiden pitoisuuksien alle. Näytetulosten perusteella on mahdollista, että kiiskikuolemien yhtenä selittäjä olisi heikko happitilanne.
Vähän liikkuvana pohjakalana kiiski saattaa olla useimpia lajeja alttiimpi happitilanteen heikkenemiselle. Useimmat kalalajit pyrkivät vaihtamaan paikkaa happitilanteen heiketessä. Jos jo lajityypillisesti vähän liikkuva kiiski on voimakkaasti loisittu tai muiden kalatautien vaivaama, saattaa sen mahdollisuudet etsiä hapekkaampia oloja olla entistä rajoittuneempia.
Kaikkina kesinä Pyhäjärveen ei muodostu ollenkaan selkeää ja pitkään jatkuvaa lämpötilakerrostuneisuutta vaihtelevista tuulioloista johtuen. Nyt poikkeuksellisen pitkään jatkunut vähätuulinen hellejakso ja siitä johtunut korkea vedenlämpötila loivat otolliset olosuhteet hapettomien olojen syntymiselle. Happea sitoutuu veteen sitä vähemmän mitä lämpimämpää vesi on. Pitkään paikallaan pysyvissä vesikerroksissa ja pohjien lähellä tapahtuu myös happea kuluttavaa hajotustoimintaa. Näin ollen lähtökohtaisesti paremmin happea sitovasta viileästä vedestä syvänteessä saattaa happi käydä vähiin. Ja onhan syvänteessä hapettomuutta ennenkin esiintynyt, mutta aina se ei ole johtanut kalakuolemiin. Tässä yhteydessä kiiskien heikentynyt yleiskunto voisi olla aiempaa runsaamman kiiskikuoleman selittäjänä. Tutkimuksissa mikään ei viittaa siihen, että nyt havaituilla kalakuolemilla olisi yhteyttä esimerkiksi kalastukseen.
Sääennusteissa alkuviikko (vko 29) näyttäytyy selvästi edeltäviä viikkoja viileämpänä ja tuulisempana. Tässä tilanteessa pidempään jatkuessaan tuulisuudella voi olla järvelle monenlaisia vaikutuksia. Aallokko hapettaa järven vettä, mutta samalla mahdollisesti hapettomissa olosuhteissa maannut vesi lähtee syvänteistä liikkeelle. Hapettomissa oloissa pohjasedimentistä vapautuu yleensä veteen ravinteita. Voimakas aallokko myös sekoittaa järven sedimenttejä matalammilla alueilla, joilta vapautuu ravinteita. Siis vaikka aallokko edesauttaa happiolojen parantumista, saattaa taas ravinteikas vesi liikkeelle lähtiessään tehostaa esimerkiksi järven levätuotantoa. Jos heikkotuuliset helteet tekevät paluun ja jatkuvat pitkään on mahdollista, että kalakuolemien lisäksi saattavat sinilevät runsastua. Kalojen hyvinvointiin ravinteiden lisääntymisellä ja mahdollisilla leväkukinnoilla ei suoraan ole vaikutusta.
Järven sääoloja ja joitain vedenlaatumuuttujia voi seurata reaaliajassa päivittyvän vedenlaatupoijun mittauksista osoitteessa ( www.luodedata.fi/pyhajarvi ). Poiju sijaitsee Pyhäjärven keskiosissa Emänkarin eteläpuolella. Jos palvelu pyytää tunnuksia, voi käyttäjätunnukseksi kirjoittaa pyhajarvi. Salasanaa ei vaadita.