Tiedote 23.3.2022
Pyhäjärvi-instituutti ja Tampereen yliopisto järjestivät maataloustuottajille suunnatun työpajatilaisuuden maataloustuotannon kehittämiskohteista huoltovarmuuden vahvistamiseksi tiistaina 22.3. Kauttualla. Tilaisuudessa kuultiin Pyhäjärvi-instituutin asiantuntija Reija Hietalan kooste EAKR-rahoitetun eKetju (Elintarvikeketjun huoltovarmuus ja kestävä kasvu koronaepidemiasta elpymisessä Satakunnassa) -hankkeen kymmenestä tuottajahaastattelusta. Haastatteluissa kartoitettiin mm. kehittämiskohteita miten vahvistaa yritystoimintaa koronasta elpymisessä ja miten varautua muihin ennalta arvaamattomiin kriiseihin, kuten nykyisessä Venäjän ja Ukrainan sodan tilanteessa. Asiantuntija Jari Ruski Pyhäjärvi-instituutista ja projektipäällikkö Petri Linna Tampereen yliopistosta kertoivat lisäksi mm. lannoitteiden raaka-aineiden ja viljan maailmanmarkkinahintojen viimeaikaisesta kehityksestä ja yhdessä pohdittiin suomalaisten tilojen kannattavuuskehitystä.
Korona-aikana kausityövoiman työlupaprosesseissa on koettu viivästyksiä. Ukrainan kriisin puhjettua olemme havahtuneet, miten riippuvaisia olemme ukrainalaisten työpanoksesta, josta nyt asevelvolliset miehet ovat omalla kotirintamalla. Tilaisuuden sidosryhmien edustajat: MTK-Satakunnan toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Jaakkola ja Mela-asiamies Juha Ääri sekä Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja, viljelijä Hanna Hamina pohtivat miten tärkeää tällä hetkellä on maakunnissa suojelutarpeessa olevien työkykyisten ja -ikäisten ukrainalaisten työvalmennus ja kielikoulutus. Tällainen valmennus auttaa heitä pääsemään mukaan suomalaiseen arkeen mahdollisimman sujuvasti.
Maataloustuotannon huoltovarmuudesta keskusteltaessa todettiin myös, että kotieläintiloilla, erityisesti nautakarjatiloilla, maatalouslomittajat ja sijaisapu voivat olla merkityksellisiä tilan tuotannosta vastaavan henkilön sairastuessa. Tilaisuuteen osallistunut viljelijä arvioi, että ongelmana lomituspalvelujen saannissa tulevaisuudessa tullee olemaan se, että ammattiin opiskelevia nuoremman sukupolven lomittajia on todella harvassa. Esimerkiksi siipikarjatiloilla ja kasvintuotantotiloilla henkilövahinkojen tai sairastumisen tapahtuessa luotetaan siihen, että apuvoimia saadaan lähipiiristä, naapurista tai kollegoilta. Ensimmäisenä koronakeväänä 2020 MTK-Satakunta teki pohjan ja suositti tiloille varautumislistan laatimista tuottajien äkillisen sairastumisen varalle. Isoilla kotieläintiloilla riskit ja niiden hallinta kootaan nykyisin tilan pelastussuunnitelmaan. Tässä maailmantilanteessa ei voi vähempää korostaa, että kaikille tiloille määräajoin päivitettävien käytännön tuotantotoiminnan varautumissuunnitelmille on todellinen tarve.
eKetju-hankkeessa viime vuoden lopulla haastatellut tuottajat kertoivat selvinneensä korona-aikana koetuista tuotantopanosten toimitusviiveistä tilojen omilla varastoilla, olipa kyse varaosista, siemenistä, lannoitteista tai kasvinsuojeluaineista. Tilaisuuden viljelijät totesivat kuitenkin, että ennakointi ja tilojen omat varmuusvarastot eivät ole enää avain kriiseihin varautumiseen: nykyisillä tuotantopanosten hinnoilla tiloilla ei ole varaa minkäänlaisiin varastoihin, saati tulevien kasvukausien vaatimiin panoksiin. Ruoantuotannon huoltovarmuus ei ole, eikä voi olla, yksin alkutuottajan vastuulla. Tarvitaan vahvoja tekoja tuottajahintojen korotusten kautta.
Lisätietoa: Reija Hietala, Pyhäjärvi-instituutti, p. 044 034 4051, etunimi.sukunimi@pji.fi