Siipikarjatilojen peltoviljelyn ilmastovaikutuksia, hiilijalanjälkiä, arvioitiin elinkaariarviointimenetelmän (LCA) avulla neljässä eri rehuviljakierrossa. Työ tehtiin Siipikarjatilojen monimuotoisuutta ja hiilensidontaa lisäävien toimien yhteensovittaminen (SiipiHiili)-hankkeessa yhteistyönä LCA4Farms-hankkeen kanssa. Neljästä laskelmassa olleesta viljelykierrosta, kolme perustui todelliseen, noin 520 suomalaisen siipikarjatilan peltolohkoilla kasvatettujen rehukasvien viljelykiertoaineistoon vuosilta 2015–2021. Neljäs viljelykierto oli hypoteettinen, pelkästään syysmuotoisia rehuviljoja sisältävä kierto. Sen avulla arvioimme syysmuotoisten lajikkeiden vaikutuksia, joita esiintyi melko vähän todellisessa siipikarjatilojen vuosien 2015–2021 viljelykiertoaineistossa. Hiilijalanjälkeen vaikuttavat muun muassa viljojen satotasot, työkoneiden polttoaineen kulutus, maaperäpäästöt ja muiden tuotantopanosten päästöt.
Yksistään kevätohraa sisältänyt viljelykierto tuotti vähiten satoa seitsemän hehtaarin alalta (15,89 tn kui-va-ainetta, ka) ja suurimmat kasvihuonekaasupäästöt (22,73 tn CO2-ekv.), sekä näin myös merkittävimmän hiilijalanjäljen tuotetta kohden (1,43 kg CO2-ekv. per kg ka rehua). Toisessa tarkastellussa viljelykierrossa viljeltiin vuorotellen kevätvehnää ja kevätohraa, ja siinä muodostui ensimmäiseen kiertoon verrattuna alhaisemmat kasvihuonekaasupäästöt (22,26 tn CO2-ekv.). Kolmas viljelykierto, jossa viljeltiin sekä syys- että kevätviljalajikkeita, tuotti tässä tarkastelussa toiseksi eniten satoa (18,15 tn ka) sekä toiseksi alhaisimmat kasvihuonekaasupäästöt (21,24 tn CO2-ekv.) ja toiseksi pienemmän hiilijalanjäljen tuotettua rehua kohden (1,17 kg CO2-ekv. per kg ka rehua). Tutkimuksemme neljäs, hypoteettinen pelkästään syysmuotoisten viljojen viljelykierto tuotti suurimman sadon (24,96 tn ka) ja pienimmät kasvihuonekaasupäästöt (19,08 tn CO2-ekv.) sekä pienimmän hiilijalanjäljen tuotettua rehua kohden (0,77 kg CO2-ekv. per kg ka rehua).
Viljelykierron monipuolistamisella pienempi hiilijalanjälki ja parempi pellon sadontuottokyky
Mallinnustulosten perusteella viljelykierron monipuolisuus eri lajikkeilla sekä kasvipeitteisen ajan pidentäminen syysviljalajikkeilla ovat hyödyllisiä paitsi niiden myönteisten ilmastovaikutusten myös satotason kannalta. Ympärivuotisen kasvipeitteen säilyttäminen syysviljalajikkeilla tai muilla keinoin, esimerkiksi kerääjäkasvien tai nurmen avulla kytkeytyy satotasoon maan rakenteen paranemisen ja pellon kasvukunnon kautta. Monipuolinen viljelykierto kannattaa!
Pyhäjärvi-instituutin ja Siipikarjaliiton yhteishanke SiipiHiili sekä Pyhäjärvi-instituutin LCA4FARMS – hiili- ja vesiviisaus Satakunnan maatiloille hanke tarkastelivat siipikarjatilojen viljelykiertojen ilmastovaikutuksia. SiipiHiili (2022–2024) on osa maa- ja metsätalousministeriön maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Kokonaisuudessa pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonepäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja.
Lisätietoa: Reija Hietala, Pyhäjärvi-instituutti, p. 044 034 4051, etunimi.sukunimi(a)pji.fi / Veera Lehtilä p. 044 730 7701, Suomen Siipikarjaliitto ry, etunimi.sukunimi(a)siipi.net / Oskari Lahtinen, Pyhäjärvi-instituutti, p. 044 034 4066
Hankesivustot:
https://pyhajarvi-instituutti.fi/hanke/siipihiili/
https://pyhajarvi-instituutti.fi/hanke/lca4farms/